Sisäilman laatu vaikuttaa merkittävästi ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Huonolaatuinen sisäilma voi aiheuttaa monenlaisia terveysongelmia, kuten allergioita, hengitystieoireita ja päänsärkyä. Siksi sisäilmamittauksen suorittaminen on tärkeää niin kotiympäristössä kuin työpaikoillakin. Tässä artikkelissa käymme läpi, miten sisäilmamittaus tyypillisesti suoritetaan ja mitä seikkoja siinä tulisi ottaa huomioon.
Valmistelut ennen mittauksen aloittamista
Ennen kuin sisäilmamittaus voidaan aloittaa, on tärkeää varmistaa, että mittausympäristö on valmisteltu asianmukaisesti. Tämä tarkoittaa ilmanvaihdon asettamista normaaliksi käyttötilaksi ja mahdollisten ilmanlaatua heikentävien lähteiden, kuten tupakoinnin tai remontin, eliminointia mittauksen ajaksi. Lisäksi on suositeltavaa pitää ikkunat ja ovet suljettuina useita tunteja ennen mittauksen aloittamista, jotta sisäilma stabiloituu.
Mittausten suunnittelu on myös olennainen osa valmisteluja. On tärkeää päättää, mitä parametreja ilmasta mitataan. Yleisimpiä mitattavia tekijöitä ovat lämpötila, kosteus, hiilidioksidi (CO2), hiilimonoksidi (CO), VOC-yhdisteet (haihtuvat orgaaniset yhdisteet) ja pienhiukkaset (PM2.5 ja PM10). Valittavat mittausparametrit riippuvat tilan käytöstä ja siinä aiemmin havaituista ongelmista.
Mittaustekniikat ja -laitteet
Sisäilmamittauksessa käytetään erilaisia mittauslaitteita ja -tekniikoita riippuen mitattavista tekijöistä. Lämpötilan ja kosteuden mittaukseen käytetään yleensä digitaalisia lämpömittareita ja hygrometrejä, jotka antavat tarkan ja nopean lukeman. Hiilidioksidin, hiilimonoksidin ja VOC-yhdisteiden pitoisuudet voidaan mitata erityisillä kaasuanalysaattoreilla, jotka kykenevät tunnistamaan ja mittaamaan pieniäkin pitoisuuksia ilmassa.
Pienhiukkasten, kuten PM2.5 ja PM10, mittaukseen käytetään hiukkasmittareita, jotka voivat ilmoittaa hiukkasten kokonaismäärän ja kokojakauman ilmassa. Nämä laitteet ovat erittäin hyödyllisiä erityisesti alueilla, joilla ilmanlaatu voi heikentyä ulkoilman saasteiden vuoksi. Mittaustulosten luotettavuuden varmistamiseksi laitteet on kalibroitava säännöllisesti ja niiden toimintaa on seurattava huolellisesti.
Mittaustulosten analysointi ja tulkinta
Kun sisäilmamittaukset on suoritettu, seuraa tulosten analysointi ja tulkinta. Mittaustulokset esitetään yleensä graafeina ja taulukkoina, jotka kuvaavat eri ilmanlaatuparametrien pitoisuuksia mittausjakson aikana. On tärkeää vertailla havaittuja arvoja vallitseviin ohjearvoihin ja suosituksiin, jotka on asettanut esimerkiksi Työterveyslaitos tai muut alan asiantuntijaorganisaatiot.
Analyysivaiheessa voidaan myös tunnistaa mahdolliset ilmanlaadun heikkenemisen syyt, kuten riittämätön ilmanvaihto tai tietyistä materiaaleista peräisin olevat emissiot. Näiden tietojen perusteella voidaan suunnitella toimenpiteitä sisäilman laadun parantamiseksi, kuten ilmanvaihdon tehostaminen tai materiaalien vaihto. Tarkka ja kattava analyysi auttaa ymmärtämään sisäilman laadun dynamiikkaa ja edistää terveellisempien tilojen luomista.
Yhteenveto
Sisäilmamittaus on monivaiheinen prosessi, joka vaatii huolellista suunnittelua, oikeiden mittausmenetelmien valintaa ja tarkkaa analysointia. Asianmukaisesti suoritettu sisäilmamittaus tarjoaa arvokasta tietoa, jonka avulla voidaan parantaa tilojen ilmanlaatua ja edistää niiden käyttäjien terveyttä ja hyvinvointia. On tärkeää käyttää oikein kalibroituja ja huollettuja mittauslaitteita sekä arvioida mittausdataa asiantuntevasti.
Kun sisäilman laatua seurataan säännöllisesti ja systemaattisesti, voidaan ennaltaehkäistä monia ilmanlaatuun liittyviä ongelmia ja luoda turvallisempi ja terveellisempi ympäristö kaikille tilojen käyttäjille.